Tuli siis kutsuttua pirusti väkeä Liberté:en viettämään mun ja Katrin 10-vuotis hääpäivää 24 toukokuuta, mutta melkosena yllätyksenä paikalle saapui ainoastaan noin promille kutsutuista.(?) Syynä lienee lauantai päivä jolloin kolleegat olivat keikoilla kuka missäkin. Piruako me siitä välitettiin. Juotiin armaan kanssa reippaasti sangriaa pilkkuun asti, mentiin himaan ja petiin.
Su-aamuna pikku kankkusessa julkisilla kohti Kervavaa, mistä loikkaus Tertun kyytiin ja keula kohti Nurmijärveä, Sääksen uimarantaa. Päivän rasti oli mikkimanun tontti Nurmirockissa. Oon käynyt tekemässä nää kisat jo muutaman vuoden peräkkäin ja tuun tekemään jatkossakin, sillä työnantaja Noise House lukeutuu maan ykkös firmoihin kun on kyse siitä miten työläisiä kohdellaan ja kunnioitetaan. Kun asian hoitaa niinkin hienosti kuin Kimmo Kemppainen niin ei oo vaikee arvaa kuinka korkealla työmotivaatio Noisen keikoilla on :)
Kesänavaus festareilla kaikki meni just niinkuin pitikin. Aikataulussa pysyttiin, mispatcheja ei tullut tehtyä ja auringonpaisteessa oli oikein lokoisaa, varsinkin kun viimeset kymmenen vuotta kisoissa on aina satanut vettä.
Päivän parhaan bändin titteli luovutettiin yksimielisesti The Wreckin Queens yhtyeelle. Tyttö nelikko mikä soitaa suoraa rokkia suoraan sydämestä. Ei mitään lisättävää.
Elastinen kävi päivällä heiluttamassa rap-hand:iä ja nostamssa festaritunnelman loisto vireeseen ennen Ari Koivusta, joka päätti tapahtuman. Niputettiin lavapää ja nostettiin kytkintä. Kiitos osallistuneille.
Keskiviikkona kävin sipaisemassa Beats And Stylesin 8-vuotis keikan Cuba Cafessa. Keikka tuli hieman puun takaa, mutta tartuin tarjoukseen, koska oon aina digannut bändin meininkiä. Kun noi ukot on lauteilla, niin ei voi olla huono meno! Samaisessa rakennuksessa olevan hotelli Klaus Kurjen respa yritti hieman latistaa tunnelmaa poraamalla volumesta, mutta kävin omatoimisesti tsekin jälkeen neuvottelemassa asiasta, eikä keikan aikan tullut ensimmäistäkään piippausta. Diplomatia rulettaa. AK Soundin pojat toi pelikelpoisen laitteiston paikalle. Oikeastaan kaikki meni putkeen paitsi baarin ykkösdrinkki Mojito. Se oli ihan paska. Kaikella kunnioituksella, mutta ko. drinksun pitäs maistuu muultakin kuin sokerivedeltä. Ei voinu vetää.
Lempiorkkani Beagon aloitti kolmannen studioalbumin äänitykset, johon kaverit kysyivät meitsiä äänittäjäksi, vaikken oo muutamaa demoa kummempaa ennen äänittänyt. Houkutteleva tarjous, mutta kiinni vetäs!
Raahasin Hitsville IV:seen Herkanin Ilun 12 kanavaisen Midas XL200 pöydän, parin metrin pätkän molttonia ja Minor Musicista Alesiksen pikku päätteen Genelecin passiivi monitoreille. Panin mittamikin kuuntelupaikalle ja aloin pyörimään subbanen sylissä ympäri tarkkaamoa. Kun vaste tasoittu oli subbasen paikka löytynyt. Nopee tarkistus, että vaiheet täsmää ja avot, äänittäminen saattoi alkaa.
Viikon verran tuli istuttua pulsan takana ja saatiin nauhalle 18:n biisin pohjat. Kämäräiseltä ei materiaali lopu ihan heti ensimmäisenä.
Nyt kun sessiot on toistaiseksi ohi niin voi todeta, että perkeleen raskasta puuhaa istua pikku kopissa päivästä toiseen. Homma on nastaa kuin mikä, mutta yllätyin kuinka paljon päivien päätteeksi väsytti, mutta oman hanin viekkuun oli hyvä nukahtaa ja aamulla tempasta fillarilla takasin tontille.
Näin tällä kiepillä, perästä kuuluu sano.
Su-aamuna pikku kankkusessa julkisilla kohti Kervavaa, mistä loikkaus Tertun kyytiin ja keula kohti Nurmijärveä, Sääksen uimarantaa. Päivän rasti oli mikkimanun tontti Nurmirockissa. Oon käynyt tekemässä nää kisat jo muutaman vuoden peräkkäin ja tuun tekemään jatkossakin, sillä työnantaja Noise House lukeutuu maan ykkös firmoihin kun on kyse siitä miten työläisiä kohdellaan ja kunnioitetaan. Kun asian hoitaa niinkin hienosti kuin Kimmo Kemppainen niin ei oo vaikee arvaa kuinka korkealla työmotivaatio Noisen keikoilla on :)
Kesänavaus festareilla kaikki meni just niinkuin pitikin. Aikataulussa pysyttiin, mispatcheja ei tullut tehtyä ja auringonpaisteessa oli oikein lokoisaa, varsinkin kun viimeset kymmenen vuotta kisoissa on aina satanut vettä.
Päivän parhaan bändin titteli luovutettiin yksimielisesti The Wreckin Queens yhtyeelle. Tyttö nelikko mikä soitaa suoraa rokkia suoraan sydämestä. Ei mitään lisättävää.
Elastinen kävi päivällä heiluttamassa rap-hand:iä ja nostamssa festaritunnelman loisto vireeseen ennen Ari Koivusta, joka päätti tapahtuman. Niputettiin lavapää ja nostettiin kytkintä. Kiitos osallistuneille.
Keskiviikkona kävin sipaisemassa Beats And Stylesin 8-vuotis keikan Cuba Cafessa. Keikka tuli hieman puun takaa, mutta tartuin tarjoukseen, koska oon aina digannut bändin meininkiä. Kun noi ukot on lauteilla, niin ei voi olla huono meno! Samaisessa rakennuksessa olevan hotelli Klaus Kurjen respa yritti hieman latistaa tunnelmaa poraamalla volumesta, mutta kävin omatoimisesti tsekin jälkeen neuvottelemassa asiasta, eikä keikan aikan tullut ensimmäistäkään piippausta. Diplomatia rulettaa. AK Soundin pojat toi pelikelpoisen laitteiston paikalle. Oikeastaan kaikki meni putkeen paitsi baarin ykkösdrinkki Mojito. Se oli ihan paska. Kaikella kunnioituksella, mutta ko. drinksun pitäs maistuu muultakin kuin sokerivedeltä. Ei voinu vetää.
Lempiorkkani Beagon aloitti kolmannen studioalbumin äänitykset, johon kaverit kysyivät meitsiä äänittäjäksi, vaikken oo muutamaa demoa kummempaa ennen äänittänyt. Houkutteleva tarjous, mutta kiinni vetäs!
Raahasin Hitsville IV:seen Herkanin Ilun 12 kanavaisen Midas XL200 pöydän, parin metrin pätkän molttonia ja Minor Musicista Alesiksen pikku päätteen Genelecin passiivi monitoreille. Panin mittamikin kuuntelupaikalle ja aloin pyörimään subbanen sylissä ympäri tarkkaamoa. Kun vaste tasoittu oli subbasen paikka löytynyt. Nopee tarkistus, että vaiheet täsmää ja avot, äänittäminen saattoi alkaa.
Viikon verran tuli istuttua pulsan takana ja saatiin nauhalle 18:n biisin pohjat. Kämäräiseltä ei materiaali lopu ihan heti ensimmäisenä.
Nyt kun sessiot on toistaiseksi ohi niin voi todeta, että perkeleen raskasta puuhaa istua pikku kopissa päivästä toiseen. Homma on nastaa kuin mikä, mutta yllätyin kuinka paljon päivien päätteeksi väsytti, mutta oman hanin viekkuun oli hyvä nukahtaa ja aamulla tempasta fillarilla takasin tontille.
Näin tällä kiepillä, perästä kuuluu sano.