tiistai 3. helmikuuta 2009

Homma putkessa.

Niinkuin otsakkeesta saattaa arvata, liittyy tämä teksti G9 etari projektiin.
Terttu-ystäväni kertoi Lauluyhtye Viiden saapuvan studiolle helmikuun puolenvälin tiimoilla. Putkien aina niin kotoisa lämpö ei siis olisi pahitteeksi, joten tuumasta toimeen.

Homma alkoi laatikon tilaamisella. Päädyttiin Tertun kanssa valmiiseen malliin, joten e-maili Sloveniaan Tat Purushalle, kuka myy valmiita lootia erilaisiin DIY projekteihin Prodigy Pro:n foorumin Black Market osiossa. Tässä oli helppo osuus. Alkoi loppujen hilujen metsästys.

Osotolistalla oli vielä itse tuubit, Lundahlin muuntajat ja kaikenlaista pikku-komponenttia. Puoli päivää heilahti iloisesti kun ajeli sikin-sokin Helsinkiä rojujen perässä. Putket ostin mistäpä muualtakaan kuin Uraltonesta, missä Kankaanpään Mikon avustuksella valittiin laitteen sieluksi JJ ECC802S tuubit. Partcon kautta Noretroniin, missä Lundahlit odottelivatkin jo hakijaansa. Pajalle ostoskassien kanssa ja kolvi kuumaksi. Varsinaisia ongelmia itse rakentamisen kanssa ei ollut, aikaa vain kului ihan perkeleesti, huolella kun teki. Viimein alkoi näyttää siltä että kaikki tarvittavat hilut olivat paikoillaan, oikeissa asennoissaan. Asettelin koko kattauksen tukevan puulevyn päälle, ruuvailin hieman kiinni ja otin valokuvan muistoksi, josko sähkövirran ensikertaa kytkettyäni koko komeus räjähtääkin silmille.

G9 ensitestipenkissä. Uskaltaisko tuohon laittaa valtakunnan virtaa?

Jätin putket tarkoituksella pois ensimmäisen testin ajaksi. Virtalähde ei lähde tällöin supattamaan, kuin osittain, mikä olikin tarkoitus, jotta voi varmistaa kaiken muun olevan kunnossa. Pikainen hermospaddu ja käsi katkaisijalle. Ei perkele! Vehje ei räjähtänyt, alkanut savuta tai oikeastaan mitään muutakaan. Iso punainen ledi syttyi iloisesti merkikisi siitä, että +12V (putkien hehkujännite) on paikalla. No hitto, virrat veks ja putket kiinni.

Vieläkin jännittää tuleeko uuden karheista putkista entiset?

Iloinen punainen led!

Tällä kertaa rohkenin laittaa virrat koneeseen ilman hermospaddua. Ja kuinka ollakkaan, kaikki näytti toimivan, ainakaan sulakkeita ei palanut (pientä kihelmöintiä, hehkutusta, hyvää fiilistä.) Y-mittari tulille ja loppuja jännitteitä tarkistelemaan. Kaikki oli ihan ok. Phantomin +48V piti säätää kohdalleen. Kesti noin sekunti. No piru, ääntähän tuosta pitää seuraavaksi läpi ottaa, testilaitteet esiin.

Uskolliset testivermeet, SM57 ja Vestax pikku-aktiivi.

Töpselit kiinni ja menoksi. Yllätykseni oli todella suuri kun kumpikin kanava pelasi kuin unelma. Ei hurinoita, pörinöitä, vinkunaa tai mitään kummaa. Kaikki toimi 100%, simple as that. Pakkohan vehjestä oli vähän diggailla, neitsyyttä kun siltä tavallaan vietiin. Ajoin putkia tosi kovaa ja jarruttelin koneen Output volalla. Nättiä säröä 8-) Ajelin toki myös normi gaineilla, ja soundi oli sanalla sanoen lämmin, jopa Vestaxissa ja 57:lla. Otin vertailun vuoksi hatsit myös LA-Audion trankku-etarista. Lämpö loisti poissaolollaan ja 57 kuulosti totutusti viisseiskalta.

Nyt sitten odotellaan, että Slovenian posti saa laatikon Pitäjänmäkeen, rojut poksiin ja kansi kiinni. Pientä metallityötä asennus vielä teettää ja katkon piuhat samalla sopivan mittaisiksi sekä päättelen ne kunnolla kutisukkien ja muiden kera, mutta tuskin tuohon enää päivää enempää kuluu. Odottelen innolla, että kone pääsee tositoimiin ja saa tehtyä kunnollista A/B testiä trankku laitteiden kanssa. Kone joutuu myös Smaartin pihteihin, jotta selviää mahdolliset erot A ja B kanavien välillä. Näistä sitten lisää ensi kerralla. ROK!

Aivan pakollinen Glow In The Dark kuva.